Tauriainen Risto
Olen Kainuun takametsistä suoraan Suomussalmen laitamilta alkujaan maailmalle ponkaissut, sittemmin jollain tapaa pääkaupunkiseudulle juurtunut pesuladuunari. Päivä toisensa jälkeen pääni sisälläni vellonut ahdistuneisuuden tunne purkautui, kun aloin maalaamaan aluksi omasta turhautuneesta olostani. Luova identiteettini alkoi rakentumaan saaden koko ajan uusia muotoja, kun jatkoin aktiivisesti maalaamista. Matkani luovuuden parissa alkoi jo lapsena ja nuorena piirtämisestä kiinnostuessani. Aikuistuttuani piirsin vain satunnaisesti, mutta vuoden 2017 tienoilla asuessani vielä pääkaupunkiseudulla, löysin maalaamisen. Nopeasti ymmärsin maalaamisen olevan minua varten ja koin, että suurille kankaille ja voimakkailla väreillä pystyn tehokkaasti ilmaisemaan sisälläni kytevää maailmaa. Takaisin kotiseudulle muutettuani pystyin käyttämään maalaamiseen enemmän aikaa, ja tyylini on muutamassa vuodessa kehkeytynyt dramaattiseksi, kontrastiseksi ja ilmaisuvoimaiseksi. Teen taidetta lähes yksinomaan suurille kankaille, sillä tunnen, että maailmani siirtäminen kuvaksi vaatii paljon tilaa. Käyttämilläni akryyliväreillä pystyn tuomaan kankaalle voimakkaita linjoja ja kontrasteja. Työni ovat yleensä ei-esittäviä, mutta maalaan myös surrealistisia ja fantasiahenkisiä teoksia. Sittemmin olen alkanut kehittää omaa taiteellista identiteettiäni päivätyönsä lopettaneena maalarina, joka on kotiseutunsa Kainuun kautta päätynyt Tornioon kuvataitelijakoulutukseen. Pääsääntöisesti pyrin tulkitsemaan teoksissani oman mieleni maisemia voimakkaita värejä ja abstrakteja tai surrealistisia viittauksia pursuten. Muutamia tilaustöitä lukuun ottamatta en maalaa koskaan mitään tässä maailmassa olemassa olevaa, vaan inspiraationi kumpuaa mielikuvituksestani, sisäisestä maailmastani ja tunteistani. Käytän värejä intuitiivisesti ja valitsen ne spontaanisti maalatessani, joten ennen itse luovaa prosessia en tee tarkkaa suunnitelmaa siitä, millainen maalauksesta lopulta tulee. Koulun kautta olen saanut inspiraatiota myös valokuvauksen saralla ja pyrinkin järjestelmällisesti kehittämään itseäni myös siinä. Pyrin myös koulun edetessä kehittämään itseäni animaation saralla, koska haluan saada omat teokseni myös digimuotoon niin, että teokseni alkavat liikkumaan. Teen taidetta lähtökohtaisesti omaa, sisältäni kumpuavaa, pakonomaista tarvetta lieventäen ja näin omaa oloani helpottaen.