Walter Cunnington

Eletään vuotta 1892. Wellingtonin kaupungin osassa Lontoossa sijaitsee suuri yli satavuotta vanha kartano. Kartanon omistaa Walter Cunnington, jonka kaikki Lontoossa tuntevat, omistaahan hän monet kaupungin tehtaista ja kaupoista. Cunnington on arvostettu ja kunnioitettu hyväntekijä, hän lahjoittaa säännöllisesti rahaa kaupungin sairaaloille ja on tuttu näky myös kaupungin kulttuuri piireissä. Hän viihtyy hyvin teattereissa ja vierailee usein kaupungin museoissakin.

Cunnington syntyi Rikkaaseen perheeseen ja hänen lapsuutensa kuului ylenpalttinen runsaus, mutta vanhemmat jäivät hänelle vieraaksi, koska heillä ei ollut hänelle koskaan aikaa. Hänelle läheisemmäksi muodostui hänen lastenhoitajansa Margareth, joka oli aina ystävällinen, mutta piti myös tiukkaa kuria ja valisti Walteria pienestä pitäen ettei kaikilla lapsilla eikä aikuisilla ollut asiat yhtä hyvin kuin hänellä. Tämä sai Cunningtonin aikuistuttuaan haluamaan auttaa huonompi osaisia, lisäksi hyvästä maineesta ei ollut haittaa seurapiireissä.

Päivisin Walter viettää paljon aikaa, muiden rikkaitten kanssa klubilla. Hän pelaa biljardia ja lukee sanomalehtiä, Klubilla on myös oivallinen ravintola, josta saa maittavaa ruokaa. Hänen elämänsä noudattaa päivästä toiseen hyvin samanlaista kaavaa, ja Walter oli alkanut kaivata lisää jännitystä elämäänsä.

Eräänä päivänä kun hän oli kävelemässä klubille hän kuuli sivukorvalla muutamien miesten joita hän ei tunnistanut puhuvan talon nurkalla jostain ennen näkemättömästä kokeesta, joka aiotaan suorittaa seuraavana päivänä eräässä rakennuksessa, jonka Walter tunnisti sijaitsevan Lontoon laita kaupungilla. Walter pysähtyi ja pahoitteli miehiä häiritsemisestä, mutta hän halusi tietää lisää tapahtumasta, miehet menivät vaikeiksi ja sanoivat etteivät oikeastaan tiedä mitään olivat vain kuulleet kaupungilla juttua, että joku professori, jonka nimeä he eivät enää muista oli kuulemma saanut valmisteltua jotain spektaakkelimaista. Walter toivotti miehille hyvät päivän jatkot ja jatkoi matkaansa klubille mietteliäänä ja päättäväisenä selvittää onko puheissa jotain perää.

Klubilla syödessään lounasta Walter mainitsi juuri kuulemastaan erikoislaatuisesta huhusta ystävälleen Albert Rockfordille, joka tunnetaan intohimoisena maailman matkaajana, sekä kiinnostuksestaan ihmiskunnan saavutuksia ja uusimpia tieteitä kohtaan. Kerrassaan Oivallista! Herra Rockford melkein huudahti. Meidän on välttämätöntä päästä todistamaan tämä, jännittävä ja kenties maailmaa mullistava tapaus! Rockford jatkoi innostuneena. Silloin viereisessä pöydässä, istuva herra Abbott Cornfield repesi nauramaan.

Mitä te oikein nauratte! Tuohahti Rockford pöyristyneenä. En voinut olla kuulematta keskusteluanne, ja voin vakuuttaa teille, että teidän kannattaa unohtaa tämä niin kutsuttu “sensaatio”... Cornfield purskahti taas nauramaan ja Nyt myös Herra Cunnington alkoi hieman hermostumaan ja sanoi: Te ilmeisesti tiedätte enämmänkin, joten olkaa hyvä ja puhukaa suunne puhtaaksi hyvä herra. Cornfield vakavoitui hieman ja kertoi, että tämä niin kutsuttu professori on nimeltään Aldrich Clarke ja hänet tunnetaan hieman kajahtaneena. Rehellisesti se mies ei kykenisi keksimään edes pyörää uudestaan. Cornfield hymähti.

Rockford meni hieman alakuloiseksi, ja tunsi itsensä hieman idiootiksi, kun niin oli ehtinyt innostua tästä tapauksesta. Cunnington rohkaisi herra Rockfordia ja sanoi, että tämä herra Clarke kuulostaa kaikesta huolimatta varsin mielenkiintoiselta persoonalta, ja voisivathan he käydä uteliaisuuttaan urkkimassa mitä tämä oikein suunnittelee. Näin teemme! Rockfords sanoi, ja jatkoi että kuka tietää jos tämä Aldrich Clarke onkin vain väärin ymmärretty nero! En malta odottaa huomista ja tätä jännittävää seikkailuamme. Rockford sanoi ja hieroi käsiään yhteen.

taiteilija: JASMINA PIIRONEN

Olen taiteilijana utelias ja tutkiva, kokeilen erilaisia tekniikoita käsitellä aiheita ja pyrin luomaan teokselle omaleimaisen ilmeen. Olen aiemmin opiskellut kuvataidetta kansanopistossa ja valmistunut kuva-artesaaniksi ammattiopistosta. Taiteellinen tekemiseni on muuttunut ja kehittynyt vuosien varrella ja pyrin jatkuvasti kehittymään taitelijana.